Monet koiranomistajat ovat huomanneet lemmikkinsä vaikutuksen heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa. Koiran päivittäinen ulkoiluttaminen edistää omistajansa fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia. Lemmikki tuo arkeen rytmiä ja iloa sekä mahdollisuuksia kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Eli koira toimii hyvinvoinnin tukena.
Tutkimuksissa on todettu koiran koskettamisen vaikuttavan ihmisen hyvinvointiin lukuisilla eri tavoilla. Tarve koskettaa on meille ihmisille hyvin primitiivistä. Koskettaminen vapauttaa elimistössämme kemiallisen mielihyvä ”cocktailin”, jonka vaikutukset ulottuvat meihin kokonaisvaltaisesti.
Laajat mahdollisuudet
Tutkimukset ovat osoittaneet koiran läsnäolon saavan vahvasti dementoituneet ja masentuneet vanhukset hymyilemään sekä piristymään. Näiden henkilöiden kohdalla koira on myös vähentänyt masennus- sekä ahdistusoireita. Samanlaisia positiivisia vaikutuksia koirilla on kaikenikäisiin ihmisiin. Koirat työskentelevät kouluissa ja lastensuojelulaitoksissa eri puolilla maailmaa. Lapsi voi ohjatusti ja turvallisesti opetella koiran avulla niin tunne-elämän kuin sosiaalisen vuorovaikutuksenkin taitoja.
Koiran avulla mielenterveyskuntoutuja voi saada uusia ulottuvuuksia toipumisprosessiinsa. Eläin onkin ehdottoman hienovarainen itseilmaisun ”opettaja” myös aikuisille. Yhdysvalloissa koirat ovat tervetulleita useisiin sairaaloihin. Suomessa koira-avusteista työmuotoa ollaan ottamassa käyttöön vankiloissa.
Läsnäolosta osallistumiseen
Vaikka jo koiran pelkällä läsnäololla on myönteiset vaikutukset ihmiseen, voidaan koira-avusteisella kasvatus- ja kuntoutustyöllä saavuttaa vielä paljon enemmän. Koiranohjaaja tekee oman pohjakoulutuksensa mukaista asiantuntijatyötä ja peilaa koira-avusteista tukea omaan asiakasryhmäänsä. Yhteistä ammatilliselle koira-avusteiselle kuntoutus- ja kasvatustyölle on kuitenkin harjoitusten tavoitteellisuus ja dokumentointi. Koiran läsnäolo tilanteessa on perusteltua ja harkittua.
Eläimen kanssa tehtävät harjoitukset ovat aivan erityistä. Taidokkainkaan kone tai lavastettu draamaharjoitus ei voi simuloida aitoa vuorovaikutteista kohtaamista elävän olennon kanssa.
Lemmikkiterapia
Ensimmäisenä termin lemmikkiterapia lanseerasi 1960- luvulla lastenpsykiatri Boris Levinson. Hän huomasi lemmikkikoiransa vaikutuksen kohdatessaan lapsiasiakkaitaan. Koira sai erittäin sulkeutuneet lapset avautumaan vuorovaikutukselle yllättävän nopeasti.
Suosion kasvaessa tarve lemmikkiterapian tutkimiseen on lisääntynyt. Koira-avusteisten alojen teoreettinen tieto on vielä kohtuullisen vähäistä. Viime aikoina akateeminen maailma on kuitenkin herännyt tiedostamaan koira-avusteisen toiminnan merkityksen. Tulevaisuudessa voidaankin odottaa monipuolisia tutkimustuloksia koira-avusteisen toiminnan mahdollisuuksista erilaisten ammattikuntien osalta.
